Tekniikka&Talous | Digitalisaatio vauhdittaa konepajateollisuutta – ohjelmisto-osaamista tarvitaan yhä enemmän
Uutiset 02.01.2024
Digitalisaatio murtaa vauhdilla konepajateollisuuden perinteisiä toimintatapoja. Ohjelmointiosaaminen korostuu jatkuvasti, mutta samalla tarvitaan osaamista työstökoneista ja tekniikasta. Asiakkaat hakevat yhä enemmän kumppaneita, jotka ovat mukana suunnittelusta valmistukseen asti.
Konepajateollisuus on muuttunut paljon siitä, mitä se oli vielä kymmenen vuotta sitten. Tuotantoprosesseissa vaaditaan entistä enemmän ohjelmisto-osaamista.
– Aiemmin naputeltiin ohjelmia työstökoneella, mutta nyt tehdään paljolti töitä eri ohjelmien parissa toimistossa. Työstöohjelmia optimoidaan, jotta sarjat saadaan valmistettua mahdollisimman tehokkaasti, kuvailee sopimusvalmistaja Salon Metalelektron tehtaanjohtaja Petri Pitkänen.
Digitalisaatiosta otetaan vipuvoimaa, ja automatisaatio sekä robotiikka vievät alaa eteenpäin ja tehostavat tuotantoprosesseja.
– Ei riitä, että osaa ohjelmoida, vaan pitää osata myös koneistaa. Ala sopii sellaisille, jotka ovat kiinnostuneet paitsi erilaisista laitteista ja koneista myös tietokoneista. Myös tekoäly on tulossa ohjelmistoihin, Pitkänen lisää.
Samalla tuotteet ovat muuttuneet yhä vaativimmiksi. Lisäksi asiakkaat haluavat, että kumppani on mukana suunnittelusta lähtien.
– Teemme entistä enemmän yhteistä tuotesuunnittelua asiakkaan kanssa. Meiltä vaaditaan korkeaa osaamista, jotta tiedämme, miten toiveet voidaan valmistusteknisesti toteuttaa. Samalla tuotteiden odotetaan olevan hyvännäköisiä, Pitkänen sanoo.
Salon Metalelektro panostaa uusimpiin menetelmiin
Sopimusvalmistaja Salon Metalelektro joutui miettimään uutta suuntaansa Nokian hiipumisen jälkeen. Vuonna 2014 tahtotila kiteytyi kirkkaaksi: yrityksestä haluttiin tehdä moderni alan yritys, jossa hyödynnetään paljon automaatiota sekä uusia menetelmiä ja ohjelmistoja.
– Tämä tarkoitti käytännössä laajoja kehityssuunnitelmia, investointeja ja yrityskulttuurin muutosta. Lähdimme hakemaan lisää osaamista, ja olemme tuosta lähtien investoineet yli 10 miljoonalla eurolla omaan tuotantoomme, Pitkänen kuvailee.
”Ala sopii sellaisille, jotka ovat kiinnostuneet paitsi erilaisista laitteista ja koneista myös tietokoneista.”
Yrityskulttuurin muutoksessa korostuivat laatu- ja tehokkuusajattelu. Prosesseja alettiin optimoida määrätietoisesti ja tuotteiden ulkonäköön kiinnittää entistä enemmän huomiota.
– Olemme olleet edelläkävijä monien uusien tekniikoiden käyttöön ottamisessa. Lähdimme esimerkiksi ensimmäisenä suurena konepajana 3D-metallitulostamiseen, minkä avulla olemme voineet valmistaa sellaisia kevyitä rakenteita, joita ei muuten voitaisi tehdä.
Investoinnit ovat poikineet, sillä Salon Metalelektron liikevaihto on kaksinkertaistunut noin kymmenessä vuodessa, ja oli vuoden 2022 lopussa yhteensä 9,8 miljoonaa euroa liiketuloksen ollessa 831 000 euroa.
Vastuullisuusajattelu ohjaa prosessien kehittämistä
Salon Metalelektron asiakaskunnassa on paljon suuria kansainvälisiä yrityksiä. Vastuullisuusnäkökulmien huomioiminen onkin keskeistä.
– Meillä suurin asia liittyy energian käyttämiseen. Teemme koko ajan toimenpiteitä, jotta energiatehokkuus paranee. Viimeisen vuoden aikana katolle on asennettu aurinkopaneeleita, ja monta muutakin kehitystä on meneillään, Pitkänen toteaa.
Pitkänen uskoo, että suomalainen konepajateollisuudella on myös hyvät mahdollisuudet menestyä kansainvälisillä markkinoilla.
– Suomi on kilpailukykyinen vientimielessä erityisesti Euroopassa, mutta alalla saisi olla enemmän vientiosaamista. Meidän tuotteistamme valtaosa menee vientiin kansainvälisten asiakkaidemme kautta. Suurin haaste tällä hetkellä on osaavan työvoiman saanti. Mielelläni näkisin, että kun automaatio lisääntyy koko ajan, ala houkuttelisi myös Suomesta uusia osaajia, Pitkänen sanoo.
Salon Metalelektro hakee edelleen vahvaa kasvua ja suunnittelee isoja investointeja.
– Haluamme olla suurille asiakkaille tärkein mekaniikkatoimittaja. Sellainen yritys, joka hyödyntää koneistuspuolen uusimmat menetelmät ja tekniikat.
Salon Metalelektro tarjoaa sopimusvalmistusta tuotesuunnittelusta valmiisiin tuotteisiin saakka.
Artikkeli on julkaistu 27. joulukuuta 2023 Tekniikka&Talous-kumppanisisällöissä.